Kovia kokenut virsirunoilija

Matteus-passion kuoro laulaa useaan otteeseen saksalaista virttä: “O Haupt voll Blut und Wunden, voll Schmerz und voller Hohn” (Suomalaisessa virsikirjassa virsi 63, Oi rakkain Jeesukseni, piinattu, verinen). Virren on kirjoittanut saksalainen pappi Paul Gerhardt, jonka sanoitusta siis Johann Sebastian Bach on suoraan lainannut. Paul Gerhardt on yksi tunnetuimmista virsirunoilijoista, jonka sanoitukset ovat käytössä yhä tänäkin päivänä eri puolilla maailmaan-. Hänen runojaan on nykyisessä virsikirjassamme 14 kappaletta. Hänen virsiään laulavat hänen kotimaassaan Saksassa niin luterilaiset kuin myös katoliset. Paul Gerhardtin virsiä veisaavat myös Labradorin niemimaalla Kanadassa alueen alkuperäisväestö, inuitit, omissa seurakunnissaan ja Sri Lankassa tamilikristityt paikallisella tamilikielellä.

Paul Gerhardt (1607-1676) eli lapsuuttaan ja nuoruuttaan kolmikymmenvuotisen sodan aikaan. Sota vaikutti hänen elämäänsä siten, että hän menetti sisarensa sotaa seuranneen kulkutautiepidemian aikaan. Paulin opinnot keskeytyivät sodan takia vähän väliä. Vasta viidentoista opiskeluvuoden jälkeen hän saattoi valmistua papiksi. Vastavalmistuneelle teologille ei löytynyt mistään töitä, niinpä Paul Gerhardt lähti Berliiniin. Se oli tuohon aikaan sotajoukkojen ryöstelyn ja sairauksien takia kutistunut 6000 asukkaan pikkupaikaksi. Siellä hän kohtasi Johann Crügerin, joka toimi paikallisessa St.Nikolai –kirkossa kanttorina. Crüger alkoi pian säveltää Gerhardtin sanoituksiin yksiäänisiä sävelmiä. Myöhemmin Crüger kokosi laulukirjan, jonka viimeiseen versioon hän otti peräti 81 Paul Gerhardtin sanoitusta.

Aikanaan kolmikymmenvuotinen sota päättyi. Kolme vuotta myöhemmin Paul Gerhardt saattoi lopultakin astua ensimmäiseen papin paikkaansa. Samalla se merkitsi, että nyt hänellä oli mahdollisuus perustaa perhe. Hän oli tuolloin 48 -vuotias. Seuraavina vuosina perheeseen syntyi lapsia, yhteensä viisi, mutta neljä heistä kuoli lapsena. Vaikka tuon ajan ihmiset olivat ehkä jollakin lailla tottuneita lasten kuolemaan, niin Gerhardtin virsien tutkijat ovat sitä mieltä, että Gerhard teki sanoituksia osittain rohkaistakseen syvästi surevaa vaimoansa ja osittain myös omaa masennustaan vastaan.

Nuoruuden kokemukset sodasta, sairauksista ja kuolemasta jättivät Paul Gerhardtiin jälkensä. Ne näkyvät erityisesti hänen runoudessaan, jotka tyyliltään koruttomina, sisällöltään lämpiminä ja rakenteeltaan yksinkertaisina ovat helposti kääntyneet lauluteksteiksi. Hän teki tekstejä itse tai käytti niiden pohjana psalmeja, latinalaisia hymniä, kuten virressä 63, ja saksalaisen teologin Johann Arndtin rukouksia, mutta hän onnistui yhdistämään teksteihinsä sekä sisällön että koskettavan sanoman.

Paul Gerhardtin runous käsittelee kristillistä kirkkoa, vuorokauden ja vuodenaikoja, avio- ja perhe-elämää. Hänen tuotantoonsa kuuluu adventtivirsiä (virsi 8 Nyt tahdon käydä vastaan maailman auttajaa), jouluvirsiä (virsi 25 Nyt seimellesi seisahdan ja virsi 26 Oi armon lähde autuas), mutta myös kärsimysvirsiä (virsi 63 Oi rakkain Jeesukseeni ja 64 Nyt pääsi verta vuotaa) ja pääsiäisvirsiä (virsi 86 Maailman ääriin kaikukoon).

Paul Gerhardtin tunnetuimpia runoja ovat säveltäneet, sellaiset säveltäjät kuten Johann Crüger, Johann Georg Ebeling ja Johann Sebastian Bach. Hän itse suhtautui omiin kirjallisiin töihinsä nöyrästi. Hän halusi sanoituksillaan herättää luottamusta Jumalaan ja Jumalan toimintaan. Hänen runoissaan kuvaamisen painopiste siirtyy yhteisen kirkollisen elämän objektivisuudesta yksittäisen uskovan henkilökohtaiseen näkökulmaan. Esimerkiksi Martti Lutherin virsissä seurakunta yhdessä rukoilee Jumalaa, Gerhardtin sanoituksissa yksittäinen kristitty puhuttelee Herraansa.

Paul Gerhardt lohduttaa ihmistä, joka on kokenut elämässään monenlaisia vastoinkäymisiä (virsi 270 Enkö Herraa Jumalaani riemuvirsin kiittäisi) seuraavasti: Sielustani huolen kantaa,/ armollaan hän ruokkii sen./ Ruumiilleni hän myös antaa/ kaiken, mitä tarvitsen./ Milloin taito oma puuttuu / taikka olen voimaton,/ Herra heikon voima on,/ vahvaksi näin heikko muuttuu./ Kaikki loppuu aikanaan,/ armonsa ei milloinkaan.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s