Hiljaisen viikon keskiviikon hartaus Oulujoen kirkossa 8.4.2020
Joh 19:1-16
Monet meistä ovat joutuneet tilanteeseen, jossa tulee etsiä totuus erilaisten väitteiden keskellä. Tällainen hetki voi syntyä kotona, kun yritämme sovitella esimerkiksi lasten välisiä erimielisyyksiä. Tällaiseen tilanteeseen voimme joutua kahden tuttavan välillä. Esimiesasemassa olevat joutuvat toisinaan ottamaan kantaa vastakkaisiin väitteisiin. Joku meistä voi joutua tuomariksi aivan yllättäen. Emme tiedä tarkalleen, mitä oikein on tapahtunut. Yritämme etsiä totuutta kyselemällä. Mitä kaikkea sisältyy erilaisiin väitteisiin? Mitä asioita erilaisten näkökantojen edustajat ajavat? Mikä on totuus tässä asiassa?
Maaherra Pilatus ymmärsi, että hän oli joutunut Jeesuksen vangitsemisen yhteydessä Jerusalemissa vaikuttavien ryhmien välisen kiistan tuomariksi. Hänen tuli antaa tuomio Jeesuksesta, saarnamiehestä, joka näytti toiminnallaan ja opetuksillaan ärsyttävän silloisen juutalaisen kansan johtajia.
Pilatus ei ollut mikään lempeä tuomari. Hän oli tottunut käyttämään voimaa. Hän ei epäillyt myöskään kiduttaa. Hän antoi sotilaidensa hakata Jeesusta. Pilatus salli, että sotilaat laittoivat Jeesuksen päähän kruunuksi orjantappuraseppeleen ja harteille punaisen sotilasviitan hallitsijan merkiksi.
Pilatus talutti pahoinpidellyn Jeesuksen temppelin pihalle väkijoukon eteen. Hän osoitti Jeesukseen ja sanoo: ”Katso ihmistä”. Mitä hän halusi tällä sanoa? Tarkoittiko Pilatus, että ihminen on kaiken mitta. Näin hän olisi lainannut varhaisen kreikkalaisen filosofin Protagoraksen (elinaika 481 – 420 eKr.) ajatuksia. Tässä on ihminen, joka kelpaa esikuvaksi. Jos kansa haluaa itselleen kuninkaan, niin tässä olisi kunnon mies hallitsijaksi.
”Katso ihmistä”. Ajatteliko Pilatus ehkä roomalaisen näytelmäkirjailija Plautuksen (elinaika 254 – 184 eKr.) ajatusta, että ihminen on ihmiselle susi. Näkikö Pilatus tässä hetkessä jälleen merkin ihmiselle tyypillisestä pahansuopuudesta. Hän ymmärsi, että kansan johtajat olivat ottaneet Jeesuksen kiinni vallan menettämisen pelossa ja tuoneet hänet tekaistulla verukkeella tuomittavaksi.
Jeesus on ihminen, joka on osa elämän yllätyksellistä kulkua. Hän ajelehtii ihmisen tapaan ajan pyörteissä. Hän kokee menestystä, mutta myös yllättäviä käänteitä. Hetken hänen ympärillään oli kannustava ja hurraava joukko, vähän myöhemmin hänet jätettiin yksin. Häneltä vietiin kaikki kunnia. Orjantappurakruunu oli kuin narrin lakki, punainen sotilasviitta oli kuin väkisin päälle pakotettu pellepuku. Katso ihmistä, joka on lastu ajan virrassa. Hänen kohtaloaan heittelevät talouden nousu- ja laskukaudet, hallitusten päätökset ja maailmanlaajuiset epidemiat.
”Katso ihmistä”. Jeesus ei etsi kostoa eikä hän anna periksi väkivallalle. Jeesus pilkkaajien edessä haastaa ihmiselle tyypillisen ajatuksen samalla-mitalla-takaisin-antamisesta. Hän vastustaa alistumalla. Hän kohtaa muiden asettamat pakkokeinot nöyrällä asenteella. Ehkä tämän vuoksi hän osasi vastata Pilatukselle, tuomarille, ilman vihaa, ilman katkeruutta. Jeesus on nöyrä. Ja hän luottaa Jumalaan, taivaalliseen Isäänsä. Tällä perustalla hän voi vastustaa kaikkea sitä pahaa, jota hän kohtaa. Alistumalla ja luottamalla Jumalaan hän haastaa maailmassa olevan pahuuden ja muut tuhoavat voimat.
”Katso ihmistä”. Jeesus lyötynä ja murskattuna on kulkemassa tietä, joka vie hänet ristille. Maaherra Pilatus sanoo lopulta tuomion sanat. Jeesus annetaan sotilaiden käsiin. Ristin tiellä Jeesus tulee ihmiseksi, josta tulee meidän kaikkien toivo. Hän on ihminen, joka laittaa itsensä alttiiksi toisten, jokaisen ihmisen vuoksi. Siksi hän voi meitä auttaa. Hän tietää, millaista on, kun kaikki tuet pettävät. Hän on ihminen, joka kantaa kaikkia muita ihmisiä. Hän sovittaa ne asiat, jotka jäivät meiltä kesken. Kun Johannes Kastaja näki aikoinaan Jeesuksen, niin hän sanoi ympärillään olleille ihmisille: ”Katso, katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin” (Joh 1:29).
Hyvä ystävä, miten sinä voit tutustua Vapahtajaan? Voit kysellä sitä häneltä itseltään vaikkapa hiljaisessa rukouksessa: Kuka sinä olet Jeesus? Oletko sinä se ihminen, joka voi minua auttaa?
Kun varhaiset kristityt tunnustivat, että Jeesus on tosi ihminen ja tosi Jumala, niin tällä on juuret evankeliumien kärsimys- ja pääsiäiskertomuksissa. Johanneksen evankeliumin kuvaus Jeesuksen viimeisistä hetkistä on eräs niistä kohdista, jotka vahvasti tukevat ajatusta, että Jeesus on samassa persoonassa tosi ihminen ja tosi Jumala.
Kristillinen kirkko elää siitä ajatuksesta, että Jeesus on tosi ihminen, Hän tietää, mitä on olla nainen ja mies. Mutta samanaikaisesti kristillinen kirkko elää siitä riemullisesti ajatuksesta, että Jeesuksessa Jumalan pelastava toiminta on tullut meitä lähelle. Hän on tuonut Jumalan hyvät lahjat ihmisten käyttöön, sinun, minun, meidän käyttöömme.
Oulujoen varrelta 