Kristuksen kanssa ihmisyys astui ylös taivaisiin

Monilla meistä on kokemus siitä, että jokin tapahtuma on muuttanut voimakkaasti elämää. Tällainen tapahtuma voi olla esimerkiksi naimisiin meno. Se muuttaa yhdessä hetkessä naisen aviovaimoksi ja miehen aviomieheksi. Ensimmäisen lapsen, esikoisen, tulo perheeseen tekee naisesta äidin ja miehestä isän. Kahdeksantoista ikävuoden täyttäminen puolestaan vaikuttaa siihen, että nuoresta ihmisestä tulee yhdessä yössä lain edessä täysi-ikäinen. Hänelle tulee yhden pienen kalenterimerkinnän seurauksena monia oikeuksia lisää. Yksi tapahtuma, mutta samalla siihen liittyy monia uusia merkityksiä. Yksi kokemus, mutta samalla se vie aivan toisenlaiseen elämäntapaan. Yksi elämys, mutta se voi olla kuin portti uuteen aikakauteen.

Päivän evankeliumissa opetuslapset kulkevat uuden aikakauden portille. He näkevät Jeesuksen nousevan taivaaseen. Siitä hetkestä alkaen, kun Jeesuksen seuraajat näkevät mestarinsa katoavan taivaan sineen, he ovat ilman opettajaa. Opetuslapset olivat tähän tilanteeseen saakka sellaisessa kaitsennassa, jossa heitä jatkuvasti ohjattiin ja opastettiin Jumalan tuntemisessa. Tätä koulua kesti heillä arviolta ainakin pari-kolme vuotta. Mutta helatorstaina alkaa aika, jolloin Jeesuksen seuraajat ovat ilman fyysistä opastajaa.

Helatorstaina olemme meidän aikamme, kirkon ajan, alkuhetkessä. Näin luonnehti sveitsiläinen reformoitu teologi Karl Barth tätä juhlapäivää. Kristuksen varsinainen taivaaseen astumisen päivä enteilee kirkon mission alkamista.  Opetuslapset saivat opettajaltaan siunauksen. Se oli kuin tehtäväksi anto ennen varsinaisen operaation aloittamista. He saivat siunauksen, jotta he alkaisivat valmistautua edessä oleviin tapahtumiin. Ihan vielä ei singahdeta liikkeelle, mutta lähtölaskenta käynnistettiin jo. Jeesuksen seuraajat siunattiin, mutta heidän tulee vielä odottaa Pyhän Hengen antamaa lähtökäskyä. 

Jeesuksen syntymän yhteydessä, jouluna, juhlitaan Jumalan ihmiseksi tulemista. Teologian kielellä sanottuna: Jumala inkarnoitui tähän maailmaan. Se merkitsee, että Jumala astui Jeesuksen persoonassa ihmisten aistihavaintojen ja epävarmojen päättelyketjujen maailmaan. Tämän kautta Jumala sai tietää, mitä on olla heikko ihminen. Jumala tuntee ihmiseksi tulemisen kautta elämään kuuluvan epävarmuuden, epäselvyyden, epätietoisuuden, epätoivon ja epäuskon. Ihmisenä oleminen on usein epätilassa olemista ja Jumala on sen Kristuksen ihmisyyden kautta saanut itse tuta.

Helatorstaina liike menee toiseen suuntaan. Kristus ja myös hänen inhimillinen luontonsa korotettiin taivaan kirkkauteen. Jumala ja hänen kantamansa ihmisyys astui ylös taivaisiin. Jeesus vei mukanaan kokemuksensa ihmisenä olemisesta sinne jonnekin Taivaan Isän luokse. Tässä Kristuksen rakentamassa yhteydessä ihmisten alhaisen maailman ja Jumalan taivaan välille on ihmisen toivo, meidän toivomme. Jeesukseen turvaavilla on paikka siellä jossakin taivaassa, koska Jeesus on mennyt rakentamaan ihmisille sijaa (vrt. Joh 14:3).

Täällä ihmisten maailmassa elää heikkous ja aika usein myös lankeamme syntiin, mutta meillä on nyt yhteys Jeesuksen Kristuksen, syntiemme sovittajan kautta, taivaaseen asti. Tämä linkki syntyy Pyhän Hengen kautta. Helatorstaina elettiin vielä lähtölaskennan aikaa, mutta kun Pyhä Henki helluntaina vuodatettiin, niin silloin kytkentä taivaan ja maan välillä alkoi toimia.

Luterilainen uskon tulkinta ymmärtää, että Jeesuksen Henki toimii siellä, missä Raamattua luetaan, missä Raamattua kuunnellaan ja missä Raamatun sanaa pidetään esillä. Samalla tavoin Kristuksen henki on läsnä kasteessa ja ehtoollisessa. Näissä tilanteissa meillä on yhteys Pyhän Hengen välityksellä sinne Taivaan valtaistuimelle, jossa Jeesus Kristus nyt on.

Kristus astui helatorstaina uudella tavalla suhteeseen maailman kanssa. Hän on läsnä tässä maailmassa Pyhän Hengen välityksellä ja kasteen ja ehtoollisen sakramenteissa. Hän on maailmankaikkeuden Herra, mutta hän on vielä tällä hetkellä piilossa oleva pomo, joka antaa ihmisten toimia oman harkintansa ja sydämensä mukaan. Mutta se hetki lähestyy, jolloin pomo tulee esille piilostaan ja hänen todellinen asemansa paljastuu.

Jeesuksen seuraajien, opetuslasten, tuli kertoa kotikaupungistaan alkaen koko maailmalle Kristuksen teoista ja opetuksista. Se on Kristuksen esillä pitämistä, mutta se on myös inhimillisyyden vakavasti ottamista. Kirkon lähetystehtävä, missio, oli se sitten kotimaassa tapahtuvaa tai eri puolille maailmaa suuntautuvaa, ottaa tosissaan ihmisten tarpeet. Viittaamme Kristukseen, hän on syntiemme sovittaja ja apumme lähde, mutta saman sanoman seurauksena meidän tulee pyrkiä luomaan ihmisarvoinen elämä kanssakulkijoille, sisarillemme ja veljillemme. Evankeliumi ottaa vakavasti ihmisten hädän, toiveet turvallisesta elinympäristöstä, unelmat oikeudenmukaisesta ja tasa-arvoisesta maailmasta.

Hyvät ystävät, olkaamme rohkeasti ylösnousseen ja korotetun Herran todistajia. Kertokaamme Kristuksen rakentamasta yhteydestä Jumalan ja ihmisen välillä. Pitäkäämme esillä ihmisyyttä. Toimikaamme ihmisarvoisen elämän hyväksi lähiseudulla ja maailmanlaajuisesti. Olkaamme Kristuksen todistajia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s