paastonajan 1.sunnuntai (Invocavit)
Jeesus kiusausten voittaja
Matt 4:1-11
Viime päivinä, Venäjän ja Ukrainan sodan aikana olemme nähneet kuvia Ukrainan urheasta presidentistä Volodymyr Zelenskystä. Hän näyttää johtavan maataan, jos ei nyt ihan eturintamalta, niin ainakin taistelujen keskipisteenä olevasta Kiovasta. Perjantaina eräässä tätä aikaa ja sen ilmiöitä ruotivassa radio-ohjelmassa hänestä puhuttiin eräänä tämän ajan sankarina. Oulun seurakuntien yhtymäjohtaja Pekka Asikainen, tohtorismies, joka on tehnyt väitöskirjan johtamisesta, ihasteli eräässä sosiaalisen median päivityksessään, miten presidentti Zelensky johtaa joukkoaan edestä. Presidentti Zelenskyssä sänkileukaisena ja turvaliivit päällä henkilöityy ukrainalaisten taistelu maansa vapauden puolesta. Hän kulkee kansansa rinnalla. Hän tuo maailmalle ukrainalaisten viestin jostakin keskellä Kiovaa olevasta bunkkerista.
Päivän evankeliumissa Jeesus on Mooseksen tapaan ollut neljäkymmentä päivää ja yötä Jumalan edessä (vrt. 2.Moos 34:28). Hän on paastonnut. Hän on rukoillut ja valmistautunut tulevaan tehtäväänsä. Nyt hän on heikoilla. Ja sitten hän kohtaa kiusaajan. Sielunvihollista, saatanaa, kiusaajaa ei kuvata mitenkään. Hän on korvissa tai mielessä kuuluva houkutteleva puhe, ei niinkään pukinjalkainen karvanaama tai käkättävä jokeri. Raamattu kuvaa melko modernisti, että ihmistä ei monestikaan kiusaa ulkopuolinen ”paha”, vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka vetää häntä puoleensa ja houkuttelee (Jaak 1:13, 14).
Raamatullinen ajatus on, että houkutukset kuuluvat kristityn elämään. Apostoli Paavali opettaa, että ”teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, mutta antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää” (1.Kor 10:13). Tätä samaa asiaa me pyydämme, kun rukoilemme Isä Meidän -rukouksessa: Äläkä saata meitä kiusaukseen. Jumala, varjele meitä houkutuksilta, mutta jos ja kun niitä esiintyy, anna meille voimaa vastustaa niitä.
Kiusaukset liittyvät myös siihen, että Jumala on luonut ihmisen kumppanikseen. Meillä on ihmisinä vapaus sekä hyvään että pahaan. Ilman tätä vapautta Jumalan rakastaminen ja ylistäminen ei olisi mahdollista. Tuhlaajapoikavertauksen lopussa vertauksen isä vetoaa vanhempaan veljeen, hän ei tätä käske (Luuk 15:11-32). Vanhempi veli on palvellut isäänsä vuosikausia uskollisesti, mutta sittenkin isä on ollut hänelle ankara. Vertauksessa hänen nuorempi veljensä on tullut vuosien sikailemisen jälkeen takaisin ja saa poikien isältä varauksetonta rakkautta. Vanhempi veli on katkera tästä epäsuhdasta. Isä joutuu tulemaan ulos ja vetoamaan siihen, että vanhempi veli tulee juhliin mukaan. Mutta vertauksen isä ei käske häntä. Vanhemman veljen täytyy valita, mitä hän tekee.
Jumala on suuri ja hän on antanut ihmiselle aika väljät raamit toteuttaa elämäänsä. Jumala on kaikkivaltias ja lopulta saatanakin joutuu tässä maailmassa tunnustamaan Jumalan ja hyvyyden vallan voiman.
Päivän tekstin ekassa keississä Jeesus on tosi Jumala, mutta se ei tarkoita, että hän on ihmeitä tekevä temppuilija. Hän ei tee kivistä itselleen leipää, vaikka nälkä häntä heikottaa. Hän on kuuliainen Isälle. Hän on myös tosi ihminen, joka elää Jumalan sanasta ja saa siitä turvaa vaikean valinnan hetkellä.
Toinen kiusauksessa saatana käyttää Raamatun sanaa hyväkseen. Kiusaaja osaa käyttää uskoa myös omiin tarkoituksiinsa. Hän kyseenalaistaa ensiksi Jeesuksen erityissuhteen Jumalan kanssa. Sitten hän näennäisesti kehottaa Jeesusta luottamaan Jumalaan. Hän haluaa ihmeen todisteeksi siitä, että Jeesuksella on hyvä suhde Jumalan kanssa. Jeesuksen on vain hypättävä korkean rakennuksen päältä, enkelit kyllä pitävät hänestä huolta. Saatana ohjaa Jeesusta käyttämään läheistä suhdettaan Jumalaan vallan välineenä. Tässä tapauksessa Jeesus vastaa, että uskoa on myös siellä, missä ei tapahdu ihmeitä. Hän on tosi ihminen, joka luottaa Jumalaan.
Kolmannessa houkutuksessa Jeesukselle näytetään kaikki maailman valtakunnat. Hän saa ne, jos hän vain kumartaa saatanaa. Nyt naamiot putoavat: Jumalasta luopuminen merkitsee vallan saamista.
Päivän evankeliumissa Jeesus johtaa joukkojaan edestä. Hän saa kokea kaikkia niitä epämukavuuksia kuin mihin heikoilla oleva ihminen joutuu. Häntä kiusataan samalla tavalla kuin meitä ihmisiä kiusataan. Jeesus kestää vaikeudet luottamalla Jumalaan ja hänen sanaansa. Hän voittaa saatanan juonet lopultakin turvautumalla Raamattuun.
Paaston aika on kirkkovuodessa pysähtymisen paikka. Kirkkohallitus on julkaissut paastokalenterin, jossa on jokaiselle paaston ajan päivälle kysymys, joka koskee elämääni. Tarkoitus on, että pysähdymme miettimään elämäämme rukouksen ja Jumalan sanan valossa. Samalla tähän pohdintaan liittyy tämä maailma, jossa me nyt elämme. Tänä aikana se on rukousta rauhan puolesta, mutta samalla se myös haastaa miettimään elämää, jossa käytämme luonnon voimavaroja vastuullisesti. Martti Luther opetti meditoimaa elämää Katekismuksen avulla.
Lutherin mukaan katekismusmeditaation ensimmäinen vaihe on sydämen lämmittäminen. Se tapahtuu lukemalla ääneen Kymmenen käskyä, uskontunnustus, Isä meidän -rukous tai jos aikaa riittää Kristuksen, Paavalin tai psalmin sanoja. Tätä Martti Luther opetti eräässä pienessä kirjasessa, jonka hän kokosi opettaakseen omalle parturilleen Peterille rukouksen taitoa.
Luther opettaa, samalla liittyen houkutusten voittamiseen: ”Ensinnäkin kun tunnen, että olen tullut vieraitten tehtävien tai ajatusten vuoksi kylmäksi ja haluttomaksi rukoilemaan, sillä liha ja Perkelehän haluavat lakkaamatta pidättää ja estää rukousta. Otan silloin psalttarini, juoksen kammiooni, tai – jos on päivä ja aikaan sopii – kirkkoon muitten joukkoon ja alan lasten tapaan lausua itsekseni ääneen kymmentä käskyä, uskontunnustusta ja sen mukaan kuin aikaa riittää, muutamia Kristuksen, Paavalin tai psalmin sanoja.”
Tämän jälkeen otetaan yksi käsky tai lause, keskitytään siihen. Esimerkiksi käskyjen meditaatiossa otetaan kerrallaan yksi käsky ja mietitään tätä. Aluksi mietitään käskyä opetuksena eli sitä, mitä Jumala tahtoo tällä käskyllä minulle ja meille opettaa ja mitä hän tässä vaatii. Sen jälkeen kiitetään käskystä ja siitä siunauksesta, joka sen kautta tulee. Kolmanneksi ripittäydytään eli tunnustetaan Jumalalle, missä kohdissa olen rikkonut tätä käskyä. Neljänneksi pyydetään voimaa tämän käskyn ja Jumalan hyvän tahdon noudattamiseen. Tämä sama tapa on sovellettavissa esimerkiksi uskontunnustuksen mietiskelyyn.
Sisaret ja veljet, tämä paastonaika haastaa meitä rohkeasti tuomaan asioitamme Jumalan eteen. Nyt on aika miettiä omaa elämäämme ja omaa elämäntapaamme. Olenko elänyt tavalla, jossa Jumala on minun Jumalani eikä minulla ole muita jumalia? Samalla Jeesus kutsuu meitä paastonaikana seuraamaan itseään ristin tiellä. Hänen sovitustyönsä on ainoa turva elämämme rikkinäisyydessä ja sydämen syytöksissä.
Oulujoen varrelta 