Ajatuksia leivästä

Leipä on olennainen osa päivittäistä ruokaamme.  Lähes aina ruoalla tarjotaan pääruoan rinnalla leipää. Suomessa leipää on leivottu ammoisista ajoista lähtien rukiista. Vehnäleipä on tullut myöhemmin kuvioon, aluksi juhla-pyhien ruokana, nyttemmin se on monille se arkiaterian ykkösleipä. Täällä pohjoisessa Suomessa ohra on ollut tärkeä leipävilja. Ohrarieskan me kaikki tunnemme.  

Joka puolella maapalloa syödään leipää.  Useimmissa kulttuureissa tunnetaan paikallisista viljalajeista tehtävä leipä, mutta viimeistään kansainväliset yhteydet ovat tuoneet leivän jokaiseen maailman kolkkaan. Varsinkin pitempien ulkomaanmatkojen aikana olen kuitenkin huomannut kaipaavani suomalaisen ruisleivän syvää makua.

Sanaa leipä käytetään arkipuheessa usein myös laajemmassa merkityksessä kuvaamassa ravintoa tai ihmisen toimeentuloa.  Esimerkkinä tällaisesta sanankäytöstä mainittakoon sanonta ”pitää perhe leivässä”.

Isä meidän -rukouksessa esiintyy lause ”Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme”. Martti Luther selittää Vähässä Katekismuksessa sen tarkoittavan ”kaikkea, mitä ruumiimme ravinnoksi tai muuten välttämättä tarvitsee”. Ruoan ja muiden aineellisten hyödykkeiden lisäksi siihen kuuluu hänen mukaansa myös muun muassa ”kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, hyvät säät, rauha, terveys, järjestys, kunnia, hyvät ystävät, luotettavat naapurit ja muu sellainen.

Jokapäiväinen leipä ei ole kuitenkaan itsestään selvä asia maailman kaikille ihmisille. Tälläkin hetkellä monilla alueilla maailmassa tekee tiukkaa päivittäisen leipäannoksen saaminen.  Eräissä muissa maissa kipuillaan Martti Lutherin mainitsemien hyvään päivittäiseen elämiseen liittyvien elämän puitteiden kanssa. Joissakin valtioissa osoitetaan mieltä epädemokraatista hallintoa vastaan. Jotkin toiset valtiot ovat ajautuneet sisällissotaan samoista syistä.

Aina silloin tällöin on hyvä havahtua siihen, että arkipäiväiset ja yksinkertaiset eivät ole itsestään selviä. Lounaan yhteydessä nautittava leipä on tehty jonkun viljelemästä viljasta. Se on joku valmistanut ja paistanut meille leiväksi. Monet jokapäiväiset asiat ovat loppujen lopuksi monien ihmisten vaivannäön tulosta. Ne ovat käytössämme, mutta itsestään selviä ne eivät ole.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s